Lanseerasimme marraskuussa 2022 kaksi verkkoperehdytystä edistääksemme työmaatoimintaa. Hankkeen kehittäjä Nikita Pimenov kertoo, kuinka teknologian kehitys ja kulttuurinen muutos ovat rantautuneet meidänkin leiriimme.
Perehdytyksen suunnittelun, teon, lanseerauksen ja tiedottamisen ydin on viestintä.
H. Kanto on ottanut tavoitteekseen helpottaa työnjohdon ja työntekijän välistä kommunikointia. Seuraava askel on tehdä työmaan suunnitelmista ja työvaiheista läpinäkyvämpiä kaikille työmaatoimijoille.
Mikä voisi olla parempaa kuin se, että tekijä ja työnjohtaja ovat samalla sivulla suunnitelmista, työmaajärjestelyistä, pelisäännöistä ja tulevista työvaiheista? No tietysti se, että he ovat.
Asiaa helpottaaksemme ja resursseja säästääksemme linjasimme, että jatkossa toimiessamme pääurakoitsijana, tullaan työmaaperehdytykset tekemään lähtökohtaisesti verkkoympäristössä.
Verkko-oppimisympäristö mahdollistaa sen, että työmailla ei maanantaiaamuisin tarvitse käyttää satoja ja satoja tunteja viikkoaan aloittavien työntekijöiden perehdyttämiseen. Tiedän mistä puhun, sillä olen ollut sekä perehdytettävänä että perehdyttäjänä.
Tärkeää ei ole vain kuunnella, tärkeää on kuulla palaute.
Palautteen antaminen perehdytyksestä on käyttäjille vapaaehtoista, ja palauteprosentti pyörii noin 30 %:ssa. Kaikki palaute on arvokasta palautetta. Kehittäjänä onkin tärkeää kysyä juuri niitä kysymyksiä, joihin et haluaisi saada ”huonoa” palautetta.
Mistä sitten keräämme palautetta?
- Tekninen saavutettavuus ja käytettävyys
Verkko-oppimisympäristön on oltava helppokäyttöinen ja sisällön on oltava ymmärrettävä kaikille käyttäjäryhmille. Täydellinen saavutettavuus voisi olla esimerkiksi sitä, että näkövammainen käyttäjä voisi suorittaa verkkoperehdytyksen ongelmitta. Emme kuitenkaan alasta riippuvista syistä tuota tämänkaltaista sisältöä. Entäpä esimerkiksi heikkonäköisten saavutettavuus tai iäkkäämpi sukupolvi, joille monille tietokoneen tai älylaitteen käyttö ei ole arkipäivää?Sitä nuorena kehittäjänä haluaa olla innovatiivinen, luoda monenmoista 360-virtuaalimaailmaa ja interaktiivista sisältöä. On kuitenkin suunniteltava aineiston käytettävyys sen mukaan, että jokainen voi suorittaa perehdytyksen ilman sen suurempaa teknistä osaamista.
Mielestäni perehdytys voi olla joko hyvä tai huono. Jos et ota huomioon sitä yhtä heikkonäköistä tai pian eläkkeelle jäävää, perehdytyksesi on huono.
Sisällön laatu
Kuvittele: Olet kokenut sähköasentaja. Käyt vuoden aikana kymmenellä eri työmaalla ja sinut perehdytetään kymmenen kertaa työmaatoimintaan. Kolmen vuoden aikana olet käynyt läpi jo 30 perehdytystä. Joka kerta sinulle rutiininomaisesti ohjeistetaan kypärän käytön pakosta, etkä välttämättä enää kuuntele perehdyttäjää.Mitäpä jos tämä perehdytyksen sisältö tuodaan sinulle interaktiivisesti? Entäpä jos pääsisit oppimaan tekemällä? Sitähän me rakennusalalla kuitenkin teemme; teemme konkreettisesti.
Hyvä visuaalinen ilme palvelee meitä kaikkia. On tärkeää tuoda sisältöä esiin kuvin ja videoin. Sanonta ”yksi kuva kertoo tuhat sanaa” pätee verrattomasti työmaaperehdytyksen sisällöntuotannossa. Jos osaat virtuaalimaailmassa käyttää rappukäytävän portaita rajoitetun henkilöhissin sijaan ja osaat kierrättää jätteet oikeisiin jakeisiin, miksi et osaisi työmaalla?
No, eihän se ihan näin käytännössä mene. Työpaikalla tapahtuva johtaminen tulee olemaan tulevaisuudessakin kaiken ydin, ja sen ympärille on rakennettava toimiva verkosto (tai kulmakivet, miten kukin nyt haluaa sen ajatella). Verkkoperehdytyksen tavoitteena on tukea, ei korvata.
Uuden tiedon saanti
Miten sitten luoda sellaista sisältöä ja materiaalia, josta perehdytettävä saa jotain irti? Yksi tärkeä seikka, joka erottaa rakennusurakoitsijat toisistaan, on työmaiden sisäinen kulttuuri. Perehdytyksessä on annettava ”maistiainen” siitä, millainen työmaa pääurakoitsijan näkökulmasta on. Mitä pelisääntöjä tulee noudattaa ja mitä pääurakoitsijalta voi odottaa.
Tähän mennessä saamamme palaute on ollut kiitettävää kaikilla osa-alueilla. Onkin mielenkiintoista seurata palautteen kehittymistä käyttäjäkunnan kasvaessa.
Kun käyttäjämäärät kasvavat, ratkottavia ongelmia ja kehitettäviä kohteita on odotettavissa lisää. Tässä vaiheessa osaamme kertoa sen, mitä olemme kohdanneet
Näillä keinoilla vältät kompastuskivet
- Tarkka resurssointi ja lanseerauksen määräajat. Perehdytys ei tule koskaan olemaan valmis, joten pidä kiinni lanseerauksen määräajoista.
- Kerro hankkeesta yrityksen koko henkilöstölle jo perehdytyksen tekovaiheen aikana ja kouluta työnjohto perehdytyksen viestimisen käytäntöihin.
- Tee viestintäsuunnitelma ENNEN perehdytyksen lanseerausta. Kehittäjän ja viestintä-/markkinointitiimin on suunniteltava sisäinen ja ulkoinen viestintä hyvissä ajoin ennen lanseerauspäivää, ja tiedottamisen on tapahduttava jo ennen lanseerausta.
Olemme alkuvaiheessa, mutta kovassa sykkeessä.
Työmme verkkoperehdytyksen saralla on vasta alkanut. Käyttäjäkokemukset ja saamamme palaute ovat kehitystyön kannalta ensisijaisen tärkeitä. Olemme ottaneet uuden askeleen kohti kestäviä ja vastuullisia tavoitteita.
Korvaako verkossa tapahtuva johtaminen työpaikalla tapahtuvan ihmisjohtamisen tulevaisuudessa? Mielestäni ei, mutta hybridimallia on syytä hyödyntää.
Nikita Pimenov
Verkkoperehdytyksen alustaksi on valikoitunut Moodle-pohjainen Pinja LMS yhteistyössä Mediamaisteri Oy:n kanssa. Mediamaisteri on kouluttanut ja ollut vahvasti tukena rakentamassa ensimmäistä verkkoperehdytystämme, ja siitä kiitokset heille!
